Minun tarinani

Olen siis ensimmäiseltä ammatiltani sairaanhoitaja, valmistuin tähän ammattiin 21-vuotiaana. Minulla on ollut onni, että pääsin tekemään sellaista työtä mitä rakastin. Yksityisellä sydänsairaalassa leikkaussalissa ja osastolla työskennellessä upeassa työporukassa ja paineen alla opin, että en hätkähdä kovin helposti mistään.  Sitten löysin oman paikkani instrumenttihoitajana ortopedian puolella ja kun tiimityö toimii kuin tanssi, niin fiilis on upea. Aika pian olin myös esimiehenä ja vastasin leikkaustoiminnan sujuvuudesta.

 

No sitten päästään siihen työkykyyn... 32-vuotiaana aloin saamaan vakavia allergisia reaktioita ja hoitajasta tulikin hengenvaarassa oleva potilas. Lääkärit kielsivät minulta potilastyön ja haimme työeläkevakuutusyhtiöstä uudelleen koulutukseen mahdollisuutta. Sain siitä hylkäävän päätöksen, koska olin edennyt johtotehtäviin ja myöskään anafylaktisille reaktioille ei ollut löytynyt selkeää selittäjää. Siinä sitten kahden pienen lapsen äitinä mietin, että työkykyä minulla on, mutta ei pätevyyttä johtotehtäviin ja tuossa iässä en ajatellut olevani "eläkevirassa". Sitten piti tehdä päätöksiä ja päädyin  järjestelemään elämäni niin, että hain ja pääsin opiskelemaan terveystaloustiedettä. Tämä oli juuri oikea ratkaisu minulle numeroista ja rationaalisuudesta tykkäävälle.

 

Omaa kokemusta ja työkyvyn horjumiseen liittyviä tunteita on tullut paljonkin pohdittua ja joskus öitäkin valvottua. Opinnoissani innostuin perehtymään erityisesti työkyvyn johtamiseen, elämänlaadun mittareihin ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Kiinnostuin myös opettamisesta ja yksi triggeri oli se, kun halusin oppia paremmaksi esiintyjäksi ja viemään työssä asioita vaikuttavammin eteenpäin. Opettajan opinnot suoritin myös ja nautin suunnattomasti opiskelujen ohessa terveystaloustieteen ja hoitopuolen opettamisesta. Varmasti antoi enemmän, kuin vei energiaa.

 

Pohjola Sairaalan yksikönpäällikkönä pääsin perustamaan Kuopioon sairaalaa ja mm. valitsemaan koko sairaalan hoitohenkilökunnan. En tietenkään yksin, vaan useiden eri tiimien kanssa. Pääsin aitiopaikalta näkemään, miten haasteellista on löytää riittävästi aikaa työkyvyn johtamiseen ison ja tiukkaan aikatauluun sidotun projektin tulipalojen keskellä. Jokainen satsaus työkykyyn kuitenkin kannatti – ja maksoi itsensä moninkertaisesti takaisin ja siitä olenkin hyvin ylpeä.

 

Viime vuosina olen päässyt kehittämään työkykyä tukevia järjestelmiä ja työskentelemään PK-yritysmaailmassa ja kuntasektorilla. Business Coaching kiinnosti minua pitkään. Halusinkin vahvistaa omaa osaamistani valmentavan johtajuuden suhteen. Uskon, että vastaukset löytyvät meistä itsestämme, kun pysähdymme miettimään ja coaching on siinä oiva työkalu. Sertifioiduin 2019-2020 BCI:n upeassa koulutuksessa Business Coachiksi ja olen saanut coachata hyvin erilaisissa työ- ja toimintaympäristöissä toimivia henkilöitä. Coachaus tuntuu hyvin merkittävälle ja tunnen iloa coachattavan edistymisestä.

 

Nyt haluan päästä vaikuttamaan hyvinvointiimme laaja-alaisemmin aluevaltuustossa. Haluan olla se muutosvoima, joka varmistaa voimavaramme nyt ja tulevaisuudessa.

 

Lämmin kiitos, kun luit loppuun saakka.