Näitä asioita haluan edistää

Lue alta tarkemmin, mitä asioita haluan edistää sotealueellamme.

Ilman hyvinvoivaa henkilökuntaa hyvinvointivaltiomme on vaarassa

Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, miten vaativaa työ terveydenhoitoalalla on: olen työskennellyt sairaanhoitajana, leikkaustoiminnan vastaavana hoitajana, kolmen lääkäriaseman toimipaikanpäällikkönä ja Pohjola Sairaalan yksikönpäällikkönä. Työ on myös arvokasta: sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit ja kaikki sote-alalla työskentelevät haluavat tehdä parhaansa meidän hyvinvointimme ja terveytemme hyväksi. Jotta he jaksaisivat huolehtia meidän hyvinvoinnistamme, tulee meidän tulevaisuudessa panostaa vahvemmin heidän hyvinvointiinsa. Meillä ei ole varaa olla välittämättä heistä ja menettää ammattitaitoisia terveydenhuollon ammattilaisiamme uupumukselle tai toisiin ammatteihin.

 

Aluevaltuustossa yksi tärkeimmistä asioista olisi huolehtia, että parannamme työhyvinvointia ja johtamista sote-alalla. Kehittämistyötä ei tulisi tehdä ylhäältä käsin, vaan terveydenhuollossa työskentelevät henkilöt, kaikilta sen eri tasoilta, tulisi osallistaa päätöksentekoon. Heillä on paras näkemys arjestaan ja kuinka sitä voidaan kehittää, ja siksi päätöksenteossa sekä kehittämisessä tulee kuunnella heitä. Vain näin voimme pitää parhaiten huolta yhdestä hyvinvointivaltiomme peruskivestä: sote-alan ammattilaisistamme.

Sote-johtaminen vaatii laajaa osaamista

Kustannushaasteet sote-alalla kasvavat entisestäänkin. Päätöksenteko on tasapainoilua kansalaisten hyvinvoinnin ja rajallisten resurssien välillä. Päätöksiä on kuitenkin pakko tehdä, tehottomuus vain heikentää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Sote-johtaminen vaatii laajaa osaamista ja yhdessä tekemistä, inhimillisyyttä unohtamatta.

 

Olen terveystieteiden maisteri, jonka pääaineena oli terveystaloustiede. Terveystaloustieteessä tutkitaan mm. miten terveystarpeisiin nähden niukat voimavarat kohdennetaan ja miten niitä pitäisi kohdentaa terveyden maksimoimiseksi ja jakamiseksi mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Aluevaltuustossa osaisin siis ottaa päätöksenteossa huomioon oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden lisäksi kustannusvaikutukset. Yhdistämällä kaikki näkökulmat, voidaan tuottaa terveyspalveluita tehokkaasti ja saada mahdollisimman suuri hyöty aikaiseksi.

Ennaltaehkäisevää otetta tarvitaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon ei tule pelkästään pyrkiä parantamaan jo kehittyneitä sairauksia vaan myös sairauksien ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa enemmän. Tämä lähtee jo hyvinvoinnin perusteista kuten liikunnasta, riittävästä unesta ja hyvästä ravinnosta, mutta myös siitä, että hoitoon pitäisi päässä mahdollisimman varhain. Mitä aikaisemmin oireisiin päästään vaikuttamaan, sitä helpommin ne ovat hoidettavissa, mikä myös tarkoittaa parempaa hyvinvointia ja pienempiä kustannuksia.

 

Tällä hetkellä huolestuttava tilanne näkyy erityisesti mielenterveyden palveluissa: mielenterveyden häiriöt kasvavat ja hoitoon on liian pitkät jonot. Odottaessa oireet eivät parane itsestään vaan mitä todennäköisimmin pahentuvat entisestään. Lisäksi mielenterveydenhäiriöihin liittyvät sairaudet eivät kohdistu vain yksilöön vaan vaikutukset heijastuvat laajemmalle: ne kuormittavat perhettä, lähiyhteisöä ja työyhteisöä. Siksi emme voi jatkaa nykyisellä tavalla, tämä ei ole millään tavalla kestävää. 

 

Toimivat sote-palvelut syntyvät yhteistyössä julkisen ja yksityisen palveluntarjoajien yhteistyöllä. Yksilön kannalta on tärkeintä, että hän saa parhaimmat ammattilaiset mahdollisimman nopeasti hoitamaan häntä kuin se, että pohditaan kuka palvelun tuottaa.

Valinnanvapautta palveluntuottajan valintaan

Yrityksiä tarvitaan, jotta Suomessa voidaan tarjota laadukkaat hyvinvointipalvelut jatkossakin. Myös kansalaiset arvostavat valinnanvapautta ja toivovat yritysten tuottamia palveluja: tutkimuksen mukaan 70 % kansalaisista haluaa itse valita, ja sitä meidän tulee kunnioittaa. 

Alalla työskentelee tällä hetkellä 400 000 ammattilaista, joista 88 000 yksityisellä sektorilla. On arvioitu, että alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää seuraavien vuosien aikaan. Väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. 

Meillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia kunnallisen ja yksityisen puolen yhteistyön hyödyntämisessä väestömme hyvinvoinnin hyväksi. Lisäksi monituottajamalli lisää kilpailua sekä kannustaa innovoimaan ja ottamaan käyttöön uusia ideoita. 

Yritysten ja terveydenhuollon yhteistyöllä pidetään huolta työkyvystä

Työkykyjohtaminen on näinä aikoina erityisen tärkeää ja haasteellista. Yrityksissä tulisi kehittää työkykyjohtamisen käytäntöjä, jotta uupumusta ja muita työperäisiä työkykyä heikentäviä sairauksia voitaisiin ennakoida ja ennaltaehkäistä. Lisäksi mahdollisuudet mukauttaa työtehtäviä heikentyneen työkyvyn sallimissa rajoissa tulisi havaita ja ymmärtää hyödyntää paremmin.

 

Tuskin kukaan haluaa olla työkyvytön. Tästä myös minulla on omakohtaista kokemusta. Se ei ole kestävää yksilön, yrityksen eikä yhteiskunnan kannalta. Ihmisten terveystarpeet ovat erilaisia ja työkyky ei ole “on tai off”. Vaikka ei ole terve, voi olla hyvinkin työkykyinen. Työkykyjohtamisessa yritysten ja työntekijöiden vahvalla yhteistyöllä on iso merkitys ja ennakoiva ote on tärkeää ja sitä tulee kehittää jatkuvasti paremmaksi.